torstai 25. helmikuuta 2010

No smile is as beautiful as the one that struggles trough tears

-1kg
Kaikki on sekaisin kotona. Äiti huuta siskolle, äiti ja isä riitelevät (puhelimen välityksellä, ne on eronnu eikä isä asu täällä). Otin pikkusiskon mun huoneeseen, koska se itki hysteerisesti. Kaikki on sekaisin. Syömiset hävettää, en todellakaan pysynyt neljässäsadassa. Hävettää, itkettää ja on kamala olo kaikin puolin. Oli kamalaa itkeä pikkusiskon nähden. Sille olen aina ollut se Vahva joka ei koskaan itke. Istuttiin sängyllä, halasin sitä pientä ihmistä ja vakuutin, että kaikki on vielä hyvin. Ei kenenkään kaksitoistavuotiaan tarvitsisi uhata itsarilla koska se ei näe isäänsä tarpeeksi usein. Syötin sille jätskiä, lahjoin sen Justin Bieberin julisteilla, puin sille mukavat verkkarit jalkaan ja laiton mun sänkyyn lepäämään. Sanoin että kaikki on kohta taas hyvin.

En jaksa enään kaikkea. Välillä musta tuntuu että olisi tosi ihanaa päästä puhumaan jollekkin tästä kaikesta. Siitä, että en vieläkään ole päässyt vanhempien eron yli, siitä, että isäpuoleni on kamalin tuntemani ihminen, siitä, että ruoka ahdistaa, ja siitä että en vain aina jaksa. Mutta en voi, olen oppinut että puhumisesta seuraa vain harmia. H on ruotsissa, joten en voi puhua senkään kanssa. Se on niin ihana ihminen. Sille voin kertoa aika paljon, eikä se tuomitse, yrittää vain auttaa. Mutta koulukuraattori? Ei kiitos, äiti saisi kohtauksen jos se saisi tietää kaikesta. Enkä mä vaan voi kävellä sinne kuraattorille, pamauttaa oven kiinni, kaatua sohvalle ja itkeä silmät päästä. Sillä just noin tapahtuisi, jos mä sinne menisin. En vaan voi, mun pitää jaksaa nyt yksin.

Aamulla menin vaa'alle, ja paino oli kilon vähemmän kuin eilen. Huomenna se on sitten kaksi kiloa enemmän, koska olen syönyt järkyttäviä määriä koska on niin paska olo. Olo oli kyllä vielä paskempi kun olin tyhjentänyt sen jätskipurkin, mutta....

Anteeksi näin hilpeä postaus, en vain jaksa nyt.

7 kommenttia:

  1. Voi sua pientä, koita kuitenkin hakea apua. Sun olo helpottu huomattavasti ja pääset eroon mm. vanhempien eroon liittyvistä pahan olon tunteista. Nimimerkki kokemusta on. Vanhempien erosta on 9vuotta ja pääsin siitä vasta nyt yli kun hain puoli vuotta sitten apua ahdistukseen ja pahaan oloon.

    Tsemppiä<3

    VastaaPoista
  2. Kyllä sä voit mennä juttelemaan. Eikä sun äidin tarvii tietää siitä mitään. Kannattaa mennä jos siltä tuntuu. Se oikeesti auttaa.

    Ja edelleenkin kehottaisin luopuun tosta 2468:sta. Mitä sä saat siitä? Muutama onnistunut päivä, tuhat epäonnistunutta, ahdistus, paha mieli, itkeminen. Tollasilla dieeteillä ei vaan onnistu. Syö tasasesti joka päivä, sorrut harvemmin, ahdistut harvemmin.

    Ajattelen vaan sun parasta. Vaikutat ihanalta ihmiseltä, enkä haluis että sulla on noin huono olla. Tälläsillä menetelmillä laihtuu nopeesti, muttei pysyvästi.

    Mene sinne koulukuraattorille, jooko :)

    VastaaPoista
  3. Mä näin unta, että mun vanhemmat eros, kun ne pilkkaa toisiaan :(
    Ymmärrän, kun sun olo on tollanen. Lähetän jättihalin! ♥

    VastaaPoista
  4. Tuntuu itsestäkin pahalta lukea tuota sun tekstiä. En kuitenkaan osaa sanoa mitään lohduttavaa. Kehotan kuitenkin puhumaan jollekin, vaikka sitten kuraattorille, kyllähän sekin jotain auttaa? Sillähän lisäksi pitäisi olla salassapitovelvollisuus, niin ettei äitisi saa tietää käynnistä.
    Paljon voimahaleja! <3

    VastaaPoista
  5. Apu todellakin on apua. Sitä kannattaa hankkia, se oikeasti auttaa. Hali<3

    VastaaPoista
  6. en voi sanoa että tiedän miltä susta tuntuu koska mun vanhemmat ei ole eronnut, mutta riitelyä olen mäkin joutunut kuulemaan ja uskon että olo on hirveä.:( yhden päivän syömiset ei haittaa, anna itselles ne anteeksi koska on muutenkin niin rankkaa.:(<3 tsemppejä ja haleja!<33

    psst, kysymys-kuva-postaus on tulossa joten kysymyksiä kehiin vaan:)

    VastaaPoista
  7. voi ei :(( sun kannatttaa oikeesti puhua jollekkin, se helpottaa ihan kamalasti! mä käyn juttelemassa kuraattorin kanssa ja sieltä lähtiessä on aina parempi mieli, ihan totta :>

    tsemppiä rakas kamalasti<3

    VastaaPoista

I told another lie today
And I got through this day
No one saw through my games
I know the right words to say
Like "I don't feel well," "I ate before I came"
Then someone tells me how good I look
And for a moment, for a moment I am happy
But when I'm alone, no one hears me cry